Bongaa linnunrata

Tähdet, on ne vaan hienoja.

Ursan sivuilla oli linnunratahaaste. Pitihän sitä kokeilla, josko omalla pokkarilla onnistuisi. Kaupunkiasujalle kunnollinen tähtitaivas on todella harvinaista herkkua. Hämmästyin miten vähän kaupungin ulkopuolelle tarvitsee mennä että näkyvien tähtien määrä moninkymmenketaistuu. 

Vähän oli pilviä riesana, mutta kuu oli onneksi pienimmillään.

#bongaalinnunrata

Jupiter

Jupiter kuvattuna 12.2.2017.

Aurinkokunnan viides planeetta kiertää aurinkoa noin 750 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Jupiter on massiivinen kaasujättiläinen ja kuten kaikki varmaan tietää, niin se on Auringon suurin kiertolainen sekä kokonsa, että massansa puolesta. Päiväntasaajan kohdalla sen halkaisija on huikeat 142 984 km (maa on säälittävät 12 742 km) ja sen massa 317,8 kertainen maan massaan verrattuna. Vaikka Jupiter koostuu lähes yksin omaan vedystä ja heliumista sen massa on on silti noin 2,5 kertainen kaikkien muiden planeettojen yhteenlaskettuun massaan verrattuna.

Jupiterin pyörähdysaika, eli sen päivä, on kokoon nähden käsittämättömän lyhyt, vain 9,8 tuntia. Melkoinen pyörimis nopeus. Paikallinen vuosi Jupiterilla kestää sen sijaan melkein 12 maan vuotta.

Jupiterilla on huikeat 67 kuuta, joista 4 on selkeästi isompia ja helposti havaittavissa olevia. Europa, Io, Ganymedes ja Kallisto. Ne näkyvät jo pienellä kiikarilla. Näitä neljää kutsutaan Galilein kuiksi ko. herran havaittua ne 1610.
Ganymedes on aurinkokunnan isoin kuu. Se on isompi kuin Merkurius, joskin massaltaan vähäisempi. Muutkin kolme pääsevät kokonsa puolesta Top 6:een. Väliin kiilaavat vain kakkoseksi Saturnuksen Titan ja meidän ikioma Kuu vitoseksi.
Jupiterin massa on niin järkyttävä, että se saa pidettyä pienimmät kuunsa kiertoradalla vaikka suuri osa niistä kiertää sitä yli 20 miljoonan kilometrin päässä.

Aurinko ja kun

Aurinko tänään n. 0,987 AU:n päässä maasta (147 653 097 km). Kuvassa näkyy heikosti yksi auringon pilkku. noin kello yhdessä vähän keskeltä ulospäin. Tarttui kuvaan vähän himmeänä.
Auringon pilkut ovat voimakkaiden magneettikenttien aiheuttamiä häiriöitä auringon pinnalla. Tumma kohta on ympäröivää pintaa selvästi viileämpi ja siksi ei säteile yhtä kirkkaasti.

Ja kuu 368 875 km.

Oikealla alhaalla näkyvä kraateri on nimeltään Tycho. Sen halkaisija on n. 85 km, syvyys jopa 4,6 km ja säteittäiset iskeymäviivat jopa 1500 km pitkiä. Varmasti ollut näyttävä pamaus. Kopernikus on toinen selkeästi paljain silminkin näkyvä kraateri (vähän keskikohdasta vasemmalle), sen halkaisija on n. 96 km.
Hiljaisuuden ja rauhallisuuden "meret" näkyvät vierekkäin vähen keskustasta ylöspäin.

Viikon kuvio III (Neitsyt)

Siinä se lepää. 

Tähtikuvion kirkkain tähti on sinertävä Spica. Se on yksi tähtitaivaan kirkkaimpiin tähtiin lukeutuva kohde, joskaan ei ihan top 10:ssä, mutta 16 kirkkain kuitenkin. Maasta näkyy kaikkinensa reilu 9000 tähteä, joten onhan sekin merkittävä sijoitus. 

Spica on kaksoistähti, eli se koostuu kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä. Tähdet ovat kuitenkin niin lähekkäin että maasta katsottuna ne näyttävät yhdeltä tähdeltä, jopa kaukoputkella katsottuna. Tähdet kiertävät toisiaan niin lähellä, että niiden kiertoaika on vain neljä maan vuorokautta. Spica on todettu kaksoistähdeksi sen kirkkauden vaihtelun ja spektrin perusteella.

Kuvion keskellä loistaa bonuksena Jupiter. Kuvasta huomaa hyvin miten paljon tähtiä kirkkaammin planeetat näkyvät maasta katsottuna. Neitsyen tähtikuvio sijaitsee siis ekliptikalla eli aurinkokunnan planettojen (ja auringon) ratatasolla.

Haloo

Loppiaisena näkyi komea taivaanpilari-tyyppinen haloilmiö.

Viikon kuvio II (Orion)

Suuri metsästäjä. 

Orion on itse asiassa aika hieno kuvio, yksi harvoista joissa ei tarvitse käyttää ihan hirveästi mielikuvitusta. Lisäksi se on helposti tunnistettavissa taivaalta. Hahmon vyötäröllä kulkee kolmen kirkkaan tähden (Mintaka, Alnilam, Alnitak) jono. Tätä jonoa kutsutaankin Orionin vyöksi.

Kuviosta löytyy myös kaksi mielenkiintoista tähteä. Rigel on maasta katsottuna seitsemänneksi kirkkain tähti. Rigel on ylijättiläis tähti jonka kirkkaus on arvioitu olevan n. 100 000 kertainen aurinkoon verrattuna. Aika tummat aurinkolasit saisi olla, jos siellä päin asuisi. 

Toinen Orionin mielenkiintoisista tähditä on Betelgeuse. Sekin on ylijättiläinen ja silmin nähden punainen. Tähtitaivaan kymmenenneksi kirkkain tähti. Betelgeuse vaihtelee kirkkauttaan kokoaan epäsäännöllisesti ja siksi sen arvellaan vetelevän ns. viimeisiään eli se saattaa jysähtää supernovaksi hetikohta tai tuhannen vuoden kuluttua tai saattaa olla juuri jysähtänyt, mutta tieto siitä saapuisi tellukselle, etäisyydestä johtuen, noin 650 vuoden kuluttua.   

Viikon kuviot (Ursa minor, Ursa major)

Ajattelin aloittaa tämmösen sarjan, jossa yritän löytää tähtikuvioita omista valokuvista.

Tähtikuviot on jänniä. Samoja kuvioita, tai ainakin lähes samoja, on tuijotelleet jo ne muinaiset egyptiläiset ja arabialaiset ennen kuin osattiin kunnolla edes kirjoittaa. Tähtikuviot muuttuvat toki ajan kuluessa, mutta muutos on niin hidasta, että tarvitaan tuhansia vuosia merkittävän muutoksen näkymiseen. Siinä tuntee yksi ihminen itsensä helposti pieneksi.

Suomessa tunnetuin kuvio lienee Otava. Otava on selkeästi erottuva ja lisäksi riittävän korkealla että se näkyy Suomessa aina (pimeällä). Otavasta seuraava looginen askel tähtien tunnistamisessa on pohjan tähti, joka löytyy Otavan kahden reunatähden (Dubne & Merek) muodostaman suoran varrelta n. 5 kertaa näiden kahden tähden välisen etäisyyden päässä Otavasta.

Pohjan jähti (Polaris) sijaitsee lähes tarkalleen taivaannavan kohdalla. Taivaannapa on maapallon pyörimisakselin "kiinnekohta". Eli pohjantähti näyttää pysyvän koko ajan paikallaan ja kaikki muut tähdet "kiertävät" sitä maapallon pyöriessä. Taivaan napa ei ole suoraan yläpuolella vaan riippuu millä leveyspiirillä taivasta katselee. Maantieteellisellä navalla luonnollisesti ko. piste on suoraan pään päällä. Pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjantähti osoittaa lisäksi kätevästi pohjoiseen, kuten kaikki varmasti jo peruskoulusta muistaa.

Tähän asti riitti oma tietämys tähtitaivaasta ennen tämän blogin aloitusta. Tähdet ja taivas ovat aina olleet itselle kiehtovia, mutta jostain syystä ei ole koskaan tullut selviteltyä asioita tämän pidemmälle. Tästä alkaa opiskelu.

Viikon knoppitieto:
Otavan kahvan toisen tähden vieressä on himmeämpi tähti, jonka perimätiedon mukaan normaalilla näkökyvyllä varustetun ihmisen pitäisi kyetä erottaa.